Rekrytoinnin trendit vuonna 2025: Mitä yli tuhat HR-ammattilaista etsii työnhakijoista

Tässä katsauksessa perehdymme siihen, kuinka rekrytoijat arvioivat ansioluetteloita, työhakemuksia ja hakijoiden sopivuutta. Saamme vastauksia siihen, miten työnantajat käyttävät ATS-järjestelmiä hakijoiden seulomiseen, millainen rooli tekoälyn tuottamilla sisällöillä on ja mitkä ovat kaikista kohtalokkaimpia virheitä työnhaussa. Raporttimme käsittelee muun muassa oikeanlaista ulkoasua ja rakennetta sekä avainsanojen käyttöä ja tiedostotyyppejä. Samalla kurkistamme kulissien taakse ja näemme, miten nykypäivän rekrytointipäätökset oikein tehdään.

Millainen CV antaa hyvän ensivaikutelman?

Kun puhutaan ansioluetteloista, rekrytoijat etenevät hyvin nopeasti. Kyselyymme vastasi yhteensä 1013 HR-ammattilaista, ja heistä suurin osa kertoi päättävänsä vain 30 sekunnissa, kannattaako CV:tä tutkia lähemmin vai ei. Mitä he sitten etsivät tämän ensivilkaisun aikana?

Vastaus on selkeä:

1. 82,6 % menee suoraan työkokemukseen,
2. 63,7 % keskittyy tärkeimpiin taitoihin,
3. 37,7 % etsii sopivaa koulutustaustaa,
4. 32,5 % haluaa nähdä mitattavissa olevia saavutuksia.

Entä sitten valinnaiset osiot, kuten harrastukset? Vain 7,9 % vastanneista katsoi niitä arvioidakseen hakijan sopivuutta työpaikan kulttuuriin. Vapaaehtoistyön kohdalla on kuitenkin toisin — 57,5 % sanoo pitävänsä sitä relevanttina työkokemuksena.

HR-vinkki Kysy itseltäsi: "Kertooko ansioluetteloni tarinaa, jossa työkokemukseni näkyy?"

Lisää huomioita ansioluettelosta:

• 94,5 % suosii sitä, että työkokemus listataan käänteisessä aikajärjestyksessä.
• 37,3 % katsoo ensin koulutustaustaa.
• 32,5 % katsoo ensin mitattavissa olevia saavutuksia.
• 98,7 % arvostaa mitattavia saavutuksia ansioluettelossa.
• 53,5 % haluaa CV:n profiilitekstin kertovan relevantista työkokemuksesta, ja 60,7 % odottaa profiilitekstiltä taitojen ja saavutusten korostamista.

HR-vinkki "Jos sinulla ei ole vaadittuja taitoja, yhdistä hakemuskirjeessäsi nykyiset ja siirrettävät taitosi siihen, mitä rekrytoijat etsivät."

CV:n tyyli ja ulkoasu

Ansioluettelon ulkoasu on ensimmäinen askel vahvan vaikutelman tekemisessä. Rekrytoijista 96,6 % sanoo, että ulkoasu vaikuttaa heidän päätökseensä, ja 30,1 % heistä sanoo, että ulkoasun vaikutus on merkittävä.

Tätä rekrytoijat haluavat:

• 98,8 % arvostaa selkeää ja johdonmukaista ulkoasua.
• 44 % suosii perinteistä rakennetta, jossa on käänteinen aikajärjestys. Taitopohjaista rakennetta suosii 21,4 % ja näiden kahden yhdistelmää 20,1 %.
• 80,1 % suosii luetelmapalloilla tehtyjä listoja (kuten tämä); vain 6,7 % suosii tekstikappaleita.

Myös tiedostotyypillä on väliä:

• 76,8 % haluaa ansioluettelot PDF-muodossa; vain 12 % suosii Word-tiedostoja.
• 51 % suosii kahden sivun ansioluetteloita; 82,1 % pitää CV:n ihannepituutena 1–2 sivua, kun taas 31,1 % suosii yhtä sivua.
• 72,2 % suhtautuu myönteisesti tai neutraalisti värien käyttämiseen CV:ssä.
• 59 % suosii perinteisiä fontteja kuten Times New Roman tai Calibri.
• 49,9 % sallii kuvien käytön, jos ne ovat relevantteja; 46,7 % suosii pelkkää tekstiä.

Hakijoiden seurantajärjestelmä eli ATS

Suurimman osan ansioluetteloista täytyy läpäistä hakijoiden seurantajärjestelmä (ATS) päästäkseen HR-ammattilaisen pöydälle.

Data kertoo seuraavaa:

• 76,3 % rekrytoijista käyttää ATS-järjestelmiä ainakin silloin tällöin.
• 73 % käyttää ATS-järjestelmiä suodattamaan hakijoita kokemustason mukaan.
• 64,9 % suodattaa hakijoita kovien taitojen perusteella.
• 59,2 % tarkistuttaa aiemmat työnimikkeet.
• 55,2 % sanoo, että relevantit avainsanat ovat äärimmäisen tärkeitä ATS-seulan läpäisemiseksi.
• 40 % ajattelee, että ulkoasu ratkaisee sen, pystyykö ATS-järjestelmä lukemaan ansioluetteloa vai ei.

Mikä sitten on HR-ammattilaisten mielestä tärkeintä ansioluettelossa ATS-järjestelmiä ajatellen?

1. Käytä selkeitä työnimikkeitä ja päivämääriä (69,1 %)
2. Valitse relevantteja avainsanoja (55,3 %)
3. Ilmoita koulutuksen yksityiskohdat (49 %)
4. Huolehdi oikeanlaisesta ulkoasusta (45,7 %)
5. Ilmoita sertifikaatit eli pätevyydet (33,6 %)

Suoraan HR-ammattilaisen suusta “Meillä ei ole aikaa ratkoa oudoista ansioluetteloista johtuvia ongelmia”, eräs rekrytoija huomautti.

Millainen on vakuuttava hakemuskirje?

Nyt tiedämme, millaisella CV:llä työnhaussa menestyy, mutta miten on hakemuskirjeiden laita? Ansioluettelo itsessään ei riitä; 82,8 % rekrytoijista lukee hakemuskirjeet lähes aina, ja 53,3 % kertoo lukevansa ne aina. Lisäksi on yksi asia, josta lähes kaikki HR-ammattilaiset (95,1 %) ovat samaa mieltä: hakemuskirje on räätälöitävä haettavan työtehtävän mukaan.

Mitä muuta rekrytoijat etsivät hakemuskirjeistä?

• 58,2 % etsii relevanttia työkokemusta.
• 54,1 % haluaa nähdä selkeää motivaatiota.
• 51,8 % arvioi räätälöintiä.
• 68,6 % suosii hakemuksia, jotka sopivat yhteen työnantajan mission tai arvojen kanssa.
• 74 % suosii hakemuksia, joissa on alkuperäistä sisältöä.
• 83,7% arvostaa eheää tarinankerrontaa — etenkin mitä tulee motivaation perustelemiseen, saavutuksiin ja aukkoihin työhistoriassa.

Suoraan HR-ammattilaisen suusta “Tavanomainen hakemuskirje ei heikennä mahdollisuuksiasi — mutta se ei myöskään paranna niitä”, eräs rekrytoija huomautti.

Mikä sitten heikentää mahdollisuuksia?

• 56,6 % toteaa, että kielioppi- ja oikeinkirjoitusvirheet ovat ratkaiseva tekijä.
• 55,2 % nostaa esille epäolennaisen tiedon.
• 53,8 % ei pidä liian pitkistä hakemuskirjeistä (95,5 % sanoo, että ihannemitta on puolesta sivusta yhteen sivuun).
• 53,9 % sanoo, että räätälöinnin puute on yleinen virhe.

Tekoälyn tuottamat hakemuskirjeet

Tekoälystä on tullut virallisesti osa työnhakua, ja rekrytoijat ovat tilanteen tasalla. Huimat 81,6 % on jo törmännyt tekoälyllä kirjoitettuihin hakemuskirjeisiin, ja vain 3,3 % sanoo olleensa epävarma siitä, oliko jokin hakemus tekoälyllä luotu vai ei.

Jobseekerin kyselyn perusteella rekrytoijat pystyvät erottamaan tekoälyllä kirjoitetut hakemuskirjeet ja tuomitsevat ne.

Näin rekrytoijat havaitsevat tekoälyn:

• 61,1 % huomaa tekoälyn käytön räätälöinnin puuttumisesta.
• 59,8 % tunnistaa tekoälyn tyylistä ja sävystä.
• 57,4 % panee merkille liian yleiset sanavalinnat.
• 41,3 % saa tekoälyn kiinni liian muodollisesta tai robottimaisesta kielestä.
• 43,7 % erottaa epäjohdonmukaisuudet tekoälyn kirjoittamissa hakemuksissa.

Ammattilaisen vinkki Tekoäly voi auttaa, mutta rekrytoijat odottavat räätälöintiä. “Huomaamme, kun sitä ei ole”, eräs rekrytoija sanoi.

Entä kuinka rekrytoijat reagoivat tekoälyyn?

• 54 % etenee hakijan kanssa pienemmällä todennäköisyydellä, jos hakija on käyttänyt muokkaamatonta tekoälysisältöä.
• 34,1 % tarkastelee yleisluontoisia, tekoälyn kirjoittamia hakemuksia tavallista kriittisemmin.
• Vain 11,6 % kohtelee tekoälyavusteisia hakemuksia samalla tavalla kuin muita hakemuksia.

Suoraan HR-ammattilaisen suusta “Tekoälyn käyttö ei haittaa minua, jos tekstiä muokataan huolella. Jos hakemus on kuin suoraan ChatGPT:stä ilman että hakija on nähnyt yhtään vaivaa, ohitan sen.”

Kuinka voin päihittää muut hakijat?

Perusasiat (kokemus, taidot, ulkoasu) herättävät huomion. Mutta mikä saa sopimukset syntymään? Rekrytoijien mukaan se on räätälöinti. Ansioluettelon ja hakemuskirjeen mukauttaminen työnantajaa varten on osoitus vaivannäöstä, aloitteellisuudesta ja huolellisuudesta.

Muita tapoja erottua:

• 64,8 % pitävät "viestintätaitoja" kaikista tärkeimpinä pehmeinä taitoina.
• 57,7 % valitsee “ongelmanratkaisun” ja 57,1 % korostaa “tiimityöskentelyä”.
• 60,7 % odottaa, että hakijat aktiivisesti korostavat taitojaan ansioluettelon profiilitekstissä.

Ammattilaisen vinkki Näytä rekrytoijille selkeästi, että olet kiinnostunut. “Räätälöi hakemuksesi työnantajaa ajatellen – tee taustatyötä, vilkaise yritystä koskevia uutisia ja katso miten he esiintyvät julkisuudessa. Yhdistä tämä sitten siihen, mitä arvoa voit tuoda työnantajalle”, eräs HR-asiantuntija huomautti.

Mitä tapahtuu ensivilkaisun jälkeen?

Jos ansioluettelosi selviää 30 sekunnin ensivilkaisusta, se tuo:

• Noin 11,5 minuuttia huomiota, johon kuuluu lukemista, vertailua ja mahdollinen valinta jatkoon.
• 1 tunti ja 22 minuuttia arviointiaikaa, jos pääset haastatteluvaiheeseen.

Tämän lisäksi koko rekrytointiprosessi voi viedä päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia roolista ja työnantajan koosta riippuen.

“Huomaamme laiskat tai liian yleisluontoiset hakemukset heti”, eräs vastaaja sanoi.

Tämä tarkoittaa sitä, että etulyöntiasema (tai alakynteen jääminen) on kiinni minuuteista. Tarkkuus ja asiassa pysyminen ovat ratkaisevia tekijöitä, jos haluat päästä muiden hakijoiden edelle.

Viimeiset huomiot: Maksimoi jokainen osio

Datamme vahvistaa, mitä työnhakijat usein epäilevät: rekrytoijat ovat nopeita, ja he kiinnittävät huomiota ulkoasuun ja yksityiskohtiin. Ulkoasu ei kuitenkaan piilota heikkoa kokemusta, tekoäly ei korvaa vaivannäköä eivätkä harrastukset voita rekrytoijaa puolelleen, jos perusasiat eivät ole kunnossa.

Räätälöity ja aito viesti, selkeä esitystapa sekä harkittu rakenne ovat kuitenkin yhdistelmä, joka avaa yhä ovia.

Yksi rekrytoija ilmaisi asian näin: "Määrittele tavoitteesi selkeästi, ja räätälöi jokainen hakuprosessin vaihe palvelemaan tavoitteen saavuttamista."

CV:n ei tarvitse olla täydellinen, mutta sen täytyy olla tavoitteellinen.

Tutkimuksen tausta

Tämä raportti perustuu Jobseekerin omaan verkkokyselyyn, jonka järjestimme vuonna 2025 yhteensä 1013 HR-ammattilaiselle 59 eri maassa. Kaikki vastaajat työskentelevät henkilöstötehtävissä ja osallistuvat työhakemusten arviointiin.

Kyselyssä tutkittiin työhaastatteluun pääsyyn vaikuttavia avaintekijöitä. Näihin avaintekijöihin kuuluivat muun muassa ansioluettelon sisältö, ulkoasu, hakemuskirjeet, ATS-yhteensopivuus, tekoälyn käyttö sekä yleiset hyvinä ja huonoina pidetyt merkit. Vastaajat saivat eteensä yhdistelmän monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä, mikä tarjosi sekä määrällistä dataa että laadullista tietoa moderneista rekrytointimieltymyksistä.